Varautuminen ja väestönsuojelu

11.4.2018 13.36

Varautumisen pre-seminaari oli jättimenestys

Palopäällystöpäivien jo perinteeksi muodostunut pre-seminaari on vuosi vuodelta kerännyt yhä suuremman osallistujajoukon yltäen tänä vuonna jo noin 150 hengen tilaisuudeksi. Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtaja Jari Sainio avasi keskiviikkona 21.3.2018 varautumisen pre-seminaarin, joka tänä vuonna keskittyi hybridi- ja terrorismiuhkiin.


Avauspuheenvuorossaan liiton puheenjohtaja Jari Sainio kuvaili päivän aiheita ajankohtaisiksi puheenvuoroiksi muuttuvassa maailmassa. Suomen viranomaisyhteistyö on varmastikin maailman parasta, mutta asioita voi aina parantaa. Löytyykö Suomen viranomaisten kesken halua entistä avoimempaan yhteistyöhön? Sen vaatimuksena on keskinäinen luottamus ja aktiivinen keskustelu, Sainio linjasi.

Ulkoministeri Timo Soini toi valtioneuvoston tervehdyksen

 Soini3
Ulkoministeri Timo Soini (sin.) toi Palopäällystöpäiven 2018 varautumisen pre-seminaariin valtioneuvoston tervehdyksen.

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) toi tilaisuuteen valtioneuvoston tervehdyksen. Soinin mukaan emme enää elä lintukodossa Euroopassa – emmekä Suomessa. Tästä esimerkkinä Soini nosti esiin etenkin juuri tapahtuneen venäläisvakooja Sergei Skripalin myrkytyksen Iso-Britanniassa sekä viime elokuisen puukotustapauksen Turussa. Soini korosti, että pelastusalan ammattilaisille on todella tarvetta tilanteissa, joissa uhat konkretisoituvat.

Soini kuvasi, että erilaisten radikalisoituneiden ryhmittymien verkostoituminen tapahtuu suurimmalta osin erilaisilla konfliktialueilla, jotka eivät tunne kansainvälisiä rajoja. Keskeisintä näiden ryhmittymien toiminnan ennaltaehkäisyssä on toimiva tiedustelu. Tällä hetkellä olemme Soinin mukaan tiedustelutyössä jälkijunassa. Sen takia tiedustelulainsäädännön tarkastaminen vastaamaan tämän päivän tarpeita ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen tiedustelun tiimoilta on tärkeää.

Soini pitää suomalaisten luottamusta poliisin, puolustusvoimien ja pelastuslaitosten toimintaan hyvän lainalaisen yhteiskunnan merkkinä. Näidenkin toimijoiden tulee uhkien konkretisoiduttua pitää tarkasti kirjaa siitä mitä on tehty ja miksi, jotta tilanteen jälkeen voidaan todistaa, ettei laiminlyöntejä ole tapahtunut. Kaikissa tilanteissa on muistettava kansainvälinen humanitaarinen oikeus sekä ihmisoikeudet.

Ulkoministeri Soini kuvasi terrorismin syiksi etenkin syrjäytymisen, ihmisten epätasa-arvoiset olosuhteet sekä naisten aseman yhteiskunnassa. Ihmisten tasavertaisuuden lisääminen eri kansanryhmissä toimisi siis tehokkaana radikalisoitumisen ehkäisynä.

Suomelle oma hybridisuurlähettiläs

Erilaisin hybridiuhin vaikuttaminen on selvästi lisääntynyt maailmassa. Soini kertoi sen näkyvän selkeimmin yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintoihin vaikuttamisena sekä etenkin informaatiovaikuttamisena tietoverkoissa. Suomi on reagoinut tilanteeseen. Huhtikuun alussa ulkoministeriössä aloittaa Mikko Kinnunen hybridisuurlähettiläänä. Merkittävänä toimijana varautumisessa on Suomessa toimiva Euroopan hybridikeskus, jonka toiminta on herättänyt voimakasta kiinnostusta ulkomailla. Näiden lisäksi Soini listaa Suomen eduksi useat yhteistyöprojektit sekä EU:ssa että NATOn kanssa kuten esimerkiksi yhteiset riskianalyysit.

Hybridiuhkien tyypillinen piirre on, että niillä yritetään rapauttaa kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan. Lisäksi niitä on haastava tunnistaa. Tämän takia ulkoministeri Soini pitää erittäin tärkeänä kommunikaatiota viranomaisten välillä sekä sitä, että kansalaisten merkitys yhteiskunnan kriisinsietokykyyn huomioidaan.

Yhteiskuntamme on yhä riippuvampi toimivasta tietoliikenteestä. Soini ennustaa, että tulemme vielä näkemään tietoliikenteeseen kohdistuvan 9/11-iskun, mutta hän toivoo, että pystymme estämään sen vakavimmat vaikutukset Suomeen kansainvälisen yhteistyön ja sitä kautta saatavan tilannekuvan kautta.

Turun joukkopuukotus tarkastelussa useasta eri näkökulmasta

Seminaarissa käytiin läpi elokuussa 2017 tapahtunutta Turun joukkopuukotusta eri viranomaisten näkökulmista. Tilannetta kuvasi omalta näkökannaltaan Lounais-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Tapio Huttunen, Turun yliopistollisen sairaalan sairaalajohtaja Petri Virolainen, Turun kaupungin viestintäjohtaja Saara Malila ja pelastustoimen näkemykseen tilaisuuteen toi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Kontio.

Aluksi Huttunen kuvaili tapahtumien kulkua jo tekoa edeltävän illan tapahtumista aina tutkintaan asti. Välittömästi tapahtumien jälkeen poliisin haastavimmaksi tehtäväksi muodostui netissä leviävän disinformaation torjunta. Joukkopuukotuksen jälkeen tilanteen hallinnassa tärkeimpinä havaintoina poliisi piti viranomaistoiminnan johtamisen haastetta, etukäteen tulevien vihjeiden käsittelytapaa sekä sitä, kuinka yhteiskunta on muuttunut mediayhteiskunnaksi.

TYKS sai alkutiedon ”peruspuukotuksesta” vain kahden minuutin kuluttua ensimmäisestä iskusta. Tilanne tarkentui nopeasti ja jo kello 16.10 annettiin suuronnettomuushälytys. Vaikka tilanne tuli täysin yllättäen, Virolainen kertoi sairaalan olleen jo tunnin kuluttua hälytyksestä valmiudessa, jossa olisi voitu ottaa käyttöön kahdeksan leikkaussalia. Sairaalan näkökulmasta suurimman haasteen tilanteen käsittelyyn toi tilannekuvan muodostamisen haastavuus sekä se, kuinka huomioida media. Jos tietoa ei luovuteta, hankkii media sen itse, totesi Virolainen.

Malila kuvasi Turun kaupungin tiedottamista ja sen haasteita. Kaupunki piti ulkoisessa viestinnässä pääpainon itse tapahtumapäivänä ja sitä seuraavana päivänä poliisin viestien jakamisessa. Sisäinen viestintä kaupungin johtohenkilöstön välillä tapahtui nopeasti WhatsApp-ryhmien välityksellä. Haasteena kaupungin viestinnässä koettiin muun muassa se, ettei kuvapankista löytynyt tilanteeseen soveltuvia kuvia. Malila tähdensi myös sitä, että pitää hyväksyä se, ettei kaikki pysty toimimaan kriisitilanteissa.

Pelastuspäällikkö Kontio kuvasi pelastustoimen tehtävää kyseisessä tapauksessa ensihoidon ja poliisin tukemistehtävänä, joka konkretisoitui tilannepaikalla alueen eristämisenä ja rikostutkinnan avustamisena. Tilannepaikan ulkopuolella pelastustoimen edustajan läsnäolo poliisin johtokeskuksessa paransi tilannekuvan muodostumista. Tärkeänä Kontio piti myös tarkan tilannepäiväkirjan merkitystä pelastustoiminnalle.

Terrorismi ilmiönä haastaa koko yhteiskunnan

Terrorismille ei ole olemassa yhtä ainoaa määritelmää kuten vanhempi tutkija Teemu Tammikko Ulkopoliittisesta instituutista kertoi. Terrorismille tyypillisiä piirteitä ovat sivulliset uhrit, teon poliittiset piirteet sekä väkivalta. Merkille pantavaa on se, että hyvin usein terrorismin akateemiset määritelmät eroavat juridisista määritelmistä.

Mistä terrorismi johtuu? Mitkä ovat niitä väkivaltaa mahdollistavia elementtejä? Tammikko nosti esiin kolme merkittävintä asiaa. Ensiksikin täytyy olla ideologia, joka osoittaa vihollisen ja oikeuttaa väkivaltaisen toiminnan. Toiseksi henkilöllä täytyy olla henkilökohtainen valmius väkivaltaan. Edellä mainittujen lisäksi kolmas seikka on todellinen tai kuvitteellinen toveruus samoin ajattelevien kanssa. Tämän päivän Euroopassa entistä suurempaan rooliin ovat nousseet yksinäisten toimijoiden terrorismi. Uskonnosta on tullut aikaisempaa voimakkaampi tekijä iskuihin.

Tilastojen valossa tarkasteltuna terrorismi on kuitenkin vähenemään päin. Jihadistiset ryhmittymät ovat ”vallassa” ja he tekevät iskujaan tappamistarkoituksessa haluten mahdollisimman paljon kuolonuhreja pommi- ja aseellisilla iskuilla. Tammikko olettaa terrorismin Euroopassa olevan suurten muutosten edessä.

Eurooppalainen hybridikeskus – mitä, miksi, miten?

Johtaja Jukka Savolainen kuvaili Suomessa toimivan eurooppalaisen hybridiuhkien torjunnan keskusta EU:n ja NATOn väliseksi toimijaksi, jossa on tällä hetkellä 13 jäsenmaata ja lisää on tulossa. Hybridikeskuksen toiminta kattaa sekä valtiolliset että ei-valtiolliset toimijat. Savolainen kertoi yleisölle keskuksen toiminnasta ja tavoitteista. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista Savolainen piti hybridikeskuksen tukea hallinnon resilienssin kehittämishankkeille esittäen samalla huolta siitä, missä kunnossa Suomen lainsäädäntö on tällä hetkellä tilanteiden hallinnan näkökulmasta.

Mitä keinoja meillä on terrorismin torjumiseksi?

Turun joukkopuukotuksen jälkeen terrorismin torjunta Suomessa on mennyt paljon eteenpäin, kertoi rikoskomisario Teemu Mäntyniemi Keskusrikospoliisista. Tehtäväjako Suomessa menee niin, että keskusrikospoliisi torjuu kansainvälistä, järjestäytynyttä, ammattimaista, taloudellista ja muuta vakavaa rikollisuutta, suorittaa tutkintaa, tuottaa asiantuntijapalveluita ja kehittää rikostorjuntaa sekä rikostutkintamenetelmiä. Suojelupoliisi on puolestaan sisäministeriön alainen valtakunnallinen poliisiyksikkö, jonka ydintoiminta-alueita ovat terrorismintorjunta, turvallisuustyö ja vastatiedustelu. Suojelupoliisin tehtävänä on torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä ja ulkoista turvallisuutta. Paikallispoliisit tukevat toiminnallaan edellä mainittuja. Keskeisessä roolissa terrorismin torjunnassa on turvallisuusuhkien tunnistaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tässä työssä korostuu tiivis yhteistyö kansainvälisten viranomaisten kanssa.

Terrorismi ja hybridivaikuttaminen varautumisen haasteena

Seminaari päättyi paneelikeskusteluun, jossa kansanedustaja Kari Tovanen (kok.), kokonaisturvallisuuden tutkija Minna Branders Maanpuolustuskorkeakoulusta, erikoistutkija Saana Nilsson Suojelupoliisista, Staff officer Eero Kytömaa NATOsta sekä palomies ja uhkatilannekouluttaja Tero Ihatsu SPPL:stä kävivät Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Markus Viitaniemen johdolla monialaista keskustelua terrorismista ja hybridivaikuttamisesta.

Kiitokset

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto haluaa kiittää kaikkia pre-seminaariin osallistuneita hyvistä ja antoisista keskusteluista tämän aiheen ympärillä! Tapaamme jälleen ensi vuonna Palopäällystöpäivien ennakkoseminaarissa!

Tekstin on kirjoittanut Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen väestönsuojelusuunnittelija Tiia Tiesmäki, joka toimii Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston johtokunnan viestintävastaavana. 

Palopäällystöpäivät 2019 järjestetään Hämeenlinnassa 3.–6.4.2019



Palaa otsikoihin