8.8.2018 14.25

Uusi henkisen huollon hanke: Lisää puhumisen ja kohtaamisen kulttuuria pelastusalalle

”Erittäin innostunut”, kuvaa palomies-ensihoitaja Saku Sutelainen tunnelmiaan elokuussa 2018 alkavasta uudesta työmaastaan Suomen Palopäällystöliiton Henkinen työsuojelu pelastustoimessa -hankkeen projektipäällikkönä. Hankkeen tavoitteena on lisätä keskustelua ja henkistä harjoittelua pelastusalalla. Mutta mitä henkinen työsuojelu ja harjoittelu pelastusalalla tarkoittavat käytännössä – ja mihin niitä tarvitaan?


Pelastusalan henkilöstö kohtaa työssään haastavia elämäntilanteita: surua, sairautta, kuolemaa ja vakavia onnettomuuksia. On luonnollista, että niistä jää myös jälki. Käsitys ainaisesta jaksamisesta, pärjäämisestä ja pystymisestä on vanhanaikainen, sillä henkinen kuormitus on luonnollinen osa työtä. Henkinen työsuojelu pelastustoimessa -hankkeen projektipäällikkö Saku Sutelainen kertoo, että tulevassa hankkeessa – kuten henkisessä huollossa yleisestikin, on pitkälti kyse puhumiskulttuurin ja kohtaamisen lisäämisestä. Hankkeen päätarkoitukseksi Sutelainen nostaa henkisen toimintakyvyn lisäämisen.

– Tarkoitus on tuoda alalle hieman lisää aitoa keskustelua. Kahvipöytä- ja saunakeskustelut ovat hyviä ja tärkeitä, mutta tavoite olisi, että keskustelussa olisi myös tämän hankkeen jälkeen enemmän asiasisältöä, toteaa Saku Sutelainen.

Henkisen huollon työkalut: Ennakointi, puhuminen, myöntäminen, keskustelu ja harjoittelu

Pelastusalalta ei löydy vielä säännöllistä ja yhtenäistä henkisen harjoittelun menetelmää. Sutelainen kertoo, että poliisilla esimerkiksi verrattiin kahta eri ryhmää toisiinsa vaarallisen henkilön kiinniottotilanteessa. Toinen ryhmä harjoitteli toiminnallisen tehtävän ohessa henkisen puolen harjoituksia, toinen ryhmä ei. Harjoittelun arvion perusteella henkisen harjoittelun tehnyt ryhmä toimi paremmin yhdessä.

Pelastusalalla henkistä harjoittelua voi tehdä esimerkiksi savusukellusharjoituksissa. Sammutus- ja sammuttamistekniikan ohella voi harjoitukseen sisältyä hengitysharjoittelua.

– Se voi kuulostaa naurettavalta, mutta kun pysähtyy hetkeksi rauhoittamaan tilannetta hengittämällä, saa myös rauhoitettua oman mielen, jolloin keikalla tulee toimittua rauhallisemmin pienemmällä adrenaliinimyrskyllä, Sutelainen valottaa.

Jälkipurkukäytännöt tasalaatuisiksi koko Suomessa

Myös jälkipurku- eli defusing-toiminnassa pyrkimys on valtakunnallisesti samalle tasolle. Tavoite on, että purkuistuntojen ohjaajia olisi maanlaajuisesti tarpeeksi ja istunnot olisivat tasalaatuisia. Lisäksi tavoitteena on luoda jatkokoulutustoiminta jo defusing-koulutuksen käyneille sekä yhtenäinen koulutusmateriaali saatavaksi kaikille ohjaajille.

Toiminnan kehittäminen edellyttää keskustelua jälkipurusta ja sen pitämisen syistä. Aiheeseen liittyy ennakkoluuloja ja vastustustakin, joita on tärkeä purkaa. 

– Jos kokee, että defusingista tulee huono olo, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että itse defusing aiheuttaisi huonoa oloa. Luultavasti olo tulee traumaattisesta kokemuksesta. Jos kokemusta ei käy läpi, se voi siirtyä myös kotioloihin. Sen vuoksi asioita käytäisiin mieluummin läpi vertaistuellisesti, avaa Sutelainen defusingin tarkoitusta ja hyötyjä.

Sutelainen painottaa, että vaikka yksittäinen keikka ei kolahtaisi itselle millään tavoin, se voi kollegalle iskeä aivan eri tavalla.

– Jälkipurun pitäminen lisää puhumiskulttuuria. Emmehän me – ei pelastaja, poliisi tai sotilaskaan – ole immuuneja tunteille. Tunteettomia ihmisiä ei edes haluta auttamistyöhön, eikä sellaisia testejäkään ole, muistuttaa Sutelainen.

Lisäksi Sutelainen nostaa esiin työnohjauksen. Hän toivoo, että myös pelastusalalle saataisiin post trauma -työpaja, jollaisia esimerkiksi poliisi järjestää pari kertaa vuodessa.

Visiona laadukas ja yhtenäinen henkisen huollon toimintamalli 

Ennen kaikkea Saku Sutelainen toivoo, että henkiselle huollolle saadaan hyvä yhteinen pohja maanlaajuisesti. Jo toimivia käytäntöjä voi oppia ja jakaa muille, jotta vuoden 2019 lopulla kaikilla olisi laadukas ja yhtenäinen henkisen huollon toimintamalli käytössä.

Lisätietoa: 

Saku Sutelainen, projektipäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto, 044 456 7112, saku.sutelainen@sppl.fi

 

Saku Sutelainen 

  • Saku Sutelainen sai kimmokkeen henkiseen huoltoon pelastajauransa alkuvaiheessa ambulanssissa työskennellessään.
    – Pohdin, kuka kohtaa omaisia vaikeiden keikkojen jälkeen – ja että he jäävät aika tyhjän päälle. Aloin miettiä meidän omaa toimintaamme ja olinkin pian defusing-toiminnassa mukana. Halusin lisää tietoa aiheesta. 
  • Sutelainen aloitti avoimet kriisityön opinnot ja työskenteli välissä kriisityöntekijänä Helsingin Kriisipäivystyksessä ja sairaanhoitajana HUS Nuorisopsykiatriassa ollen virkavapaalla pelastajan työstään. Elokuusta 2018 lähtien Saku Sutelainen on virkavapaalla palomies-ensihoitajan tehtävistään Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta ja työskentelee projektipäällikkönä Henkinen työsuojelu pelastustoimessa -hankkeessa Suomen Palopäällystöliitossa 1.8.2018–31.12.2019.
  • Koulutustausta: ensihoitaja (ensihoidon AMK 2016), pelastaja (2004), lähihoitaja (1998), ylioppilas (1995). Lisäksi erilaisia kriisityönkoulutuksia ja työnohjaajakoulutus.


Palaa otsikoihin



Yhteydenottopyyntö


Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.